KTK-III
16+17+18+17=68p. 3 Star Prospect, 1036/1900p
Rakenne 44%, liikkeet 44%, luonne 57%, taidot 57% Ratsastettavuus erinomainen,käytös erinomainen First Champion (68,333%)
3.5/10/5.5/5.5/6/9/9.5/3/9.5 Vertical Divider
|
|
"Lupaava nuori hevonen, jonka kanssa joutuu välillä muistutella itseään siitä että se on ori eikä liian lepsusti mennä touhota.
Asiallinen hevonen jonka kanssa pärjää kyllä vähän kokemattomampikin hevosihminen jos on tarpeeksi itsevarmuutta eikä ihan pienestä säikähdä.
Uusiin ihmisiin suhtautuu ihan asiallisesti, vaikkakin ilme saattaa muistuttaa jotain happaman sitruunan ja lohikäärmeen väliltä,
mutta jos vain jättää sen huomioimatta niin ilmekin muuttuu lempeämmäksi."
Nuoreksi hevoseksi varsin mutkaton kaveri, joka seisoo hoitotoimenpiteissä nätisti paikoillaan ilman sen suurempia juonitteluja. Harjaus ja tavallisimmat käsittelyt sujuu pääasiassa hyvin ilman ongelmia, mutta suihkepullot, klipperi ja raspauksessa mahdollisesti käytössä oleva sähköraspi aiheuttaa säpsyilyä. Niiden kanssa on hyvä mennä orin etupuolelle parin askeleen päähän ja käynnistää laite/käyttää suihkepulloa pari kertaa siellä. Ja sitten toistaa sama taas lähempänä,minkä jälkeen asian voi suorittaa
loppuun saakka.
Raspaus on hyvä suorittaa suosiolla kevyessä rauhoituksessa vielä toistaiseksi. Kengityksessä ei ole esiintynyt ongelmia.
Talutuksessa on pääasiassa toiminut hyvin, ei tavallisesti rynni tai temppuile. Mutta on nähty parhaaksi taluttaa ketju/naru turvan päältä kun liikutaan tallin ulkopuolella, koska saattaa uusia asioita kohdatessaan hypätä nopeasti sivuun ja joskus myös ajatus vetää liian hanakasti mahdollisten pihapiirin tammojen luo. Jolloin pahimmassa tapauksessa raahaa taluttajan mukanaan aidalle asti. Ketju/naru turvan päällä hallinnan on saanut aina hyvin pienellä vaivalla takaisin, koska jo vähän napakampi nyppäsy narusta riittää.
On jo varhaisessa vaiheessa osoittautunut varsinaiseksi työmyyräksi, joka vaikuttaa olevan tyytyväisimmillään kun pääsee tekemään paljon ja usein. Pidemmillä lomilla muuttuu nopeasti äksyksi, mutta kun täysin vapaiden päivien sijaan tekee edes jotain niin pysyy omana tyytyväisenä itsenään. Jo pelkkä maastakäsin talutuslenkki riittää.
Ratsastaessa ihanteellisinta on jos Barnumia voi lämmitellä maastakäsin ennen satulaan nousua, juoksuttamalla tai vain kävelyttämällä hetken. Jos sellaiseen ei kuitenkaan ole aikaa niin selkään voi kyllä nousta, mutta on hyvä varautua satunnaisiin pukitteluihin jo pelkän kävelyn aikana.
Jos ratsastaja taas haluaa heti aloittaa kunnon verryttelyn, saa varautua jo ihan selän köyristymiseen ennen kuin takajalat lentävät korkealle ilmaan.
Kun aloituskuviot on tiedossa ja lämmittely saatu pois alta, niin alla on uskomattoman keskittymiskyvyn omaava iso liikkeinen hevonen, joka jaksaa tehdä toistoja toistojen perään. Ratsastajan onkin hyvä vilkuilla tarkasti kelloa jotta osaa oikeasti arvioida milloin on hyvä aika siirtyä seuraavan tehtävän pariin. Vaikka ori jaksaa suorittaa toistavaakin tehtävää, seuraavana päivänä sen yleinen olemus on mitä todennäköisesti happamampi mikä esiintyy mm. kuolaimen pureskeluna sekä jännittyneisyytenä.
Satulassa voi matkustaa vähän vähemmänkin kokematon ratsastaja, kunhan häntä ohjeistaa pitämään tuntuman tasaisena ja jalat rauhassa. Mutta jos Barnumin haluaa tekevän muutakin kuin kiertävän kehää, pitää ratsastajan osata pyytää ja tarkasti. Koska vaikka työskentelee miellään niin ei anna mitään ihan ilmaiseksi.
Esteillä on suorittanut kotona kuin kilpailuissa hyvällä menestyksellä, ja hyppääkin rohkeasti ja mielellään. Oikean ponnistuspaikan ja sopivien reittien kanssa tarvitsee ratsastajaltaan vielä vähän enemmän tukea, koska on ajoittain vähän hätäinen jolloin ponnistus tapahtuu herkästi joko liian kaukaa tai vähän liian läheltä mistä aiheutuu helposti pudoksia. Sama hätäisyys pätee myös reitteihin, koska saattaa oikoa liikaa mikä taas vaikeuttaa paikankin löytämistä. Rataesteiden lisäksi orin kanssa on hypätty säännöllisesti myös maastoesteitä. Niistä on suoriutunut yhtälailla rohkeasti ja hyvällä tarmolla. Kapeat kulmat vaativat tällä hetkellä eniten lisäharjoitusta, koska ohimenoja ja kieltäytymisiä tapahtuu vielä yllättävän herkästikin jos ratsastaja ei ole hereillä.
Maastoon on lähtenyt aina hyvin niin yksin kuin porukassa, mutta ääniä vaimentavan korvahupun käyttö on suositeltavaa yksin mennessä. Myös kovimpaan ötökkäaikaan huppu on ihan hyvä, koska korviin tunkeutuvat ötökkaparvet saa aikaan hyvin paljon pään ravistelua mikä puolestaan välillä aiheuttaa paljon kompurointiakin.
Erilaisiin ajoneuvoihin tottuminen on ihan hyvällä mallilla. Autot, useimmat traktorit kuin rekatkin ohittuu ilman sen suurempia ongelmia, joskus vähän jännittyneemmässä olotilassa mutta muuten hyvässä hallinnassa. Terävä-äänisemmät koneet kuten mopot sen sijaan tarvitsevat vielä vähän lisäharjoittelua. Sellaisia kohdatessa useimmiten pyrkii kääntymään ympäri tai peruuttamaan ojaan.
Kokenut matkustaja joka lastautuu melkeimpä minkä tahansa kyytiin ja matkustaa nätisti yksin kuin kaverinkin kanssa. Orilevyn kanssa tammojenkaan vieressä matkustaminen ei ole ongelma. Vähän huono juomaan tien päällä, mutta määränpäässä on tähän asti aina juonut taas tavalliseen tapaan. Jos matkalla on mahdollista ottaa pois autonkyydistä niin yleensä juo ihan hyvin, sitä kannattaakin hyödyntää pidemmillä matkoilla jos mahdollista
On voitu tarhata lähes missä tahansa kokoonpanossa, yksin, ruunien kuin useimpien muiden orienkin kanssa. Tykkää kyllä reippaasta menosta ulkoillessaan, mutta ei ole mikään riidanhaastaja. Osaa kuitenkin pitää hyvin puolensa. Voi tarhata myös tammojen vieressä, kunhan aitojen välissä on turvarako.
Asiallinen hevonen jonka kanssa pärjää kyllä vähän kokemattomampikin hevosihminen jos on tarpeeksi itsevarmuutta eikä ihan pienestä säikähdä.
Uusiin ihmisiin suhtautuu ihan asiallisesti, vaikkakin ilme saattaa muistuttaa jotain happaman sitruunan ja lohikäärmeen väliltä,
mutta jos vain jättää sen huomioimatta niin ilmekin muuttuu lempeämmäksi."
Nuoreksi hevoseksi varsin mutkaton kaveri, joka seisoo hoitotoimenpiteissä nätisti paikoillaan ilman sen suurempia juonitteluja. Harjaus ja tavallisimmat käsittelyt sujuu pääasiassa hyvin ilman ongelmia, mutta suihkepullot, klipperi ja raspauksessa mahdollisesti käytössä oleva sähköraspi aiheuttaa säpsyilyä. Niiden kanssa on hyvä mennä orin etupuolelle parin askeleen päähän ja käynnistää laite/käyttää suihkepulloa pari kertaa siellä. Ja sitten toistaa sama taas lähempänä,minkä jälkeen asian voi suorittaa
loppuun saakka.
Raspaus on hyvä suorittaa suosiolla kevyessä rauhoituksessa vielä toistaiseksi. Kengityksessä ei ole esiintynyt ongelmia.
Talutuksessa on pääasiassa toiminut hyvin, ei tavallisesti rynni tai temppuile. Mutta on nähty parhaaksi taluttaa ketju/naru turvan päältä kun liikutaan tallin ulkopuolella, koska saattaa uusia asioita kohdatessaan hypätä nopeasti sivuun ja joskus myös ajatus vetää liian hanakasti mahdollisten pihapiirin tammojen luo. Jolloin pahimmassa tapauksessa raahaa taluttajan mukanaan aidalle asti. Ketju/naru turvan päällä hallinnan on saanut aina hyvin pienellä vaivalla takaisin, koska jo vähän napakampi nyppäsy narusta riittää.
On jo varhaisessa vaiheessa osoittautunut varsinaiseksi työmyyräksi, joka vaikuttaa olevan tyytyväisimmillään kun pääsee tekemään paljon ja usein. Pidemmillä lomilla muuttuu nopeasti äksyksi, mutta kun täysin vapaiden päivien sijaan tekee edes jotain niin pysyy omana tyytyväisenä itsenään. Jo pelkkä maastakäsin talutuslenkki riittää.
Ratsastaessa ihanteellisinta on jos Barnumia voi lämmitellä maastakäsin ennen satulaan nousua, juoksuttamalla tai vain kävelyttämällä hetken. Jos sellaiseen ei kuitenkaan ole aikaa niin selkään voi kyllä nousta, mutta on hyvä varautua satunnaisiin pukitteluihin jo pelkän kävelyn aikana.
Jos ratsastaja taas haluaa heti aloittaa kunnon verryttelyn, saa varautua jo ihan selän köyristymiseen ennen kuin takajalat lentävät korkealle ilmaan.
Kun aloituskuviot on tiedossa ja lämmittely saatu pois alta, niin alla on uskomattoman keskittymiskyvyn omaava iso liikkeinen hevonen, joka jaksaa tehdä toistoja toistojen perään. Ratsastajan onkin hyvä vilkuilla tarkasti kelloa jotta osaa oikeasti arvioida milloin on hyvä aika siirtyä seuraavan tehtävän pariin. Vaikka ori jaksaa suorittaa toistavaakin tehtävää, seuraavana päivänä sen yleinen olemus on mitä todennäköisesti happamampi mikä esiintyy mm. kuolaimen pureskeluna sekä jännittyneisyytenä.
Satulassa voi matkustaa vähän vähemmänkin kokematon ratsastaja, kunhan häntä ohjeistaa pitämään tuntuman tasaisena ja jalat rauhassa. Mutta jos Barnumin haluaa tekevän muutakin kuin kiertävän kehää, pitää ratsastajan osata pyytää ja tarkasti. Koska vaikka työskentelee miellään niin ei anna mitään ihan ilmaiseksi.
Esteillä on suorittanut kotona kuin kilpailuissa hyvällä menestyksellä, ja hyppääkin rohkeasti ja mielellään. Oikean ponnistuspaikan ja sopivien reittien kanssa tarvitsee ratsastajaltaan vielä vähän enemmän tukea, koska on ajoittain vähän hätäinen jolloin ponnistus tapahtuu herkästi joko liian kaukaa tai vähän liian läheltä mistä aiheutuu helposti pudoksia. Sama hätäisyys pätee myös reitteihin, koska saattaa oikoa liikaa mikä taas vaikeuttaa paikankin löytämistä. Rataesteiden lisäksi orin kanssa on hypätty säännöllisesti myös maastoesteitä. Niistä on suoriutunut yhtälailla rohkeasti ja hyvällä tarmolla. Kapeat kulmat vaativat tällä hetkellä eniten lisäharjoitusta, koska ohimenoja ja kieltäytymisiä tapahtuu vielä yllättävän herkästikin jos ratsastaja ei ole hereillä.
Maastoon on lähtenyt aina hyvin niin yksin kuin porukassa, mutta ääniä vaimentavan korvahupun käyttö on suositeltavaa yksin mennessä. Myös kovimpaan ötökkäaikaan huppu on ihan hyvä, koska korviin tunkeutuvat ötökkaparvet saa aikaan hyvin paljon pään ravistelua mikä puolestaan välillä aiheuttaa paljon kompurointiakin.
Erilaisiin ajoneuvoihin tottuminen on ihan hyvällä mallilla. Autot, useimmat traktorit kuin rekatkin ohittuu ilman sen suurempia ongelmia, joskus vähän jännittyneemmässä olotilassa mutta muuten hyvässä hallinnassa. Terävä-äänisemmät koneet kuten mopot sen sijaan tarvitsevat vielä vähän lisäharjoittelua. Sellaisia kohdatessa useimmiten pyrkii kääntymään ympäri tai peruuttamaan ojaan.
Kokenut matkustaja joka lastautuu melkeimpä minkä tahansa kyytiin ja matkustaa nätisti yksin kuin kaverinkin kanssa. Orilevyn kanssa tammojenkaan vieressä matkustaminen ei ole ongelma. Vähän huono juomaan tien päällä, mutta määränpäässä on tähän asti aina juonut taas tavalliseen tapaan. Jos matkalla on mahdollista ottaa pois autonkyydistä niin yleensä juo ihan hyvin, sitä kannattaakin hyödyntää pidemmillä matkoilla jos mahdollista
On voitu tarhata lähes missä tahansa kokoonpanossa, yksin, ruunien kuin useimpien muiden orienkin kanssa. Tykkää kyllä reippaasta menosta ulkoillessaan, mutta ei ole mikään riidanhaastaja. Osaa kuitenkin pitää hyvin puolensa. Voi tarhata myös tammojen vieressä, kunhan aitojen välissä on turvarako.
Valmennukset
12.12.2021 Estevalmennus
Storywoods Dressage Center
”Se hyppää kyllä hyvin, mutta kokeillaan vielä vähän saada sitä pyöreämmäksi. Mä lisään yhden apupuomin laukka-askeleen päähän niin kokeile saada sitä sillä välin vähän kootummaksi” huikin ohjeita miehelle joka antoi mustan ratsunsa ravata hypyn jälkeen. Marshall ja Barnum olivat tulleet minulle tutuiksi Trevorin kouluvalmennuksista, mutta vaihtaessamme ajatuksia esteratsastuksesta, olimme päätyneet sopimaan myös estevalmennuksesta. ”Nonni, tulukaa vaa uudestaan sama juttu. Katto että se laukkaa eteen mutta kuuntelee silti pidättävää apua.” Musta ori kääntyi kohti ensimäistä sini-valkoista pystyä, hypäten sen hyvin ja pärskähtäessään tyytyväisen kuuloisena laskeuduttuaan hypystä. Barnumin laukka-askel oli voimakas, mutta nyt Marshall näytti kykenevän kokoamaan sitä paremmin kuin aikaisemmin. Pystyä seurannut okseri sujui myös hyvin, mutta edelliselle kierrokselle hieman liian pitkänä tulleelle pystylle Marshall kokosi nyt ratsuaan hieman liikaa. ”Nyt sitten mentiin jo toiseen suuntaan. Se näytti jo paremmalta, mutta anna sille tilaa ennen hyppyä. Kokeile tulla seuraava kierros niin, että kokoat puomille, mutta anna Barnumin ratkaista viimeinen askel itse. Älä kuitenkaan jätä sitä yksin, mutta älä ratkaise hommaa sen puolesta.” Ratsastaja sai tehokkaasti jutun juonesta kiinni pienilläkin avuilla ja jokainen kierros oli edellistä parempi. ”Nonni, ny se näyttää hyvältä. Tuu just noin viälä kerta ja kattotahan sitte koko rataa. Yritä vaan ratsastaa mahdollisimman hiljaa vaikka se alakaaki vähä prostestoimaan.” ”Hyvä! Ny se hyppäs viäläki paremmi. Tuu viälä koko rata nii mä uskon että se on sitte siinä. Se on teheny kyllä hyvi töitä koko valamennuksen aja.” Täydelle radalle päästessään musta ori tuntui näyttävän että niille se oli tehty ja ratsukon suoritus oli todella sulava. Marshall oli saanut hyvin muutettua ratsunsa menoa valmennuksen aikana ja mies sai olla tyytyväinen mustaan oriinsa.
- Minni (VRL-10337)
04.09.2021 Kouluvalmennus VaB, Mikaela Nygren x
Hevosen käytös: 7. OK - ei hyvä eikä huono
"Hmm, tässäpä mielenkiintoinen ratsukko. Musta ori katseli hieman valmennukseen osallistuvan pura raza espanola-tamman perään, mutta totesi kai aika pian, ettei espanjalaiseukko kelpaisi, tai sitten se ihan vaan unohti tamman olemassaolon työskentelyn alkaessa. Barnum oli kuulemma niitä hevosia, jotka kaipasivat vaihtelua tehtäviin ja etenkin vieraassa paikassa huomion säilyttäminen ratsastajassa oli toisinaan vaikeaa. Työskentely aloitettiin itsenäisen verryttelyn jälkeen laukkaympyröillä, joilta jatkettiin käynnissä loivaan pohkeenväistöön. Käyntiin siirtyminen kismitti Barnumia, joka pureskeli kuolainta ja nakkeli niskojaan. Miksi kävellä kun voi laukata? Koska käynti on kaiken A&O, siinä se voima tehdään. Huomautin pitämään käden elastisempana ja painopisteen tarkemmin liikkeen päällä, jolloin jalkojen pitäminen paikallaan satulavyön tuntumassa on helpompaa. Barnum selvästi osasi arvostaa korjausta. Tehtävään lisättiin käynti-laukka-siirtymisiä ympyrällä, ja Barnumille annettiin lisäksi ympyrän sisään ratsastettavat laukkavoltit. Edellytin Marshallilta tarkempaa suoruutta; ulkolapa ei saisi kaatua eikä sisätakajalka jäädä taakse. Napakampi sisäpohje ja ulko-ohja, katse pois maasta. Barnum sai myös suorittaa väistön jyrkemmässä kulmassa harjoitusravissa ennen muita. Hieman se tuntui kyllästyvän, mutta juuri kun Barnum alkoi kerätä jousta pohjaan, alapihalta kuului älämölöä. Hoitajien vesisota. Justiinsa. Voisiko ajoitus olla enää huonompi? Kaikkien onneksi Barnum ei välittänyt kikatuksesta ja kiljahduksista vaan jatkoi suorittamista kaulaansa pörhentäen. Annoin luvan jatkaa väistöä laukassa. Barnum kiihdytteli pari ensimmäistä kierrosta, mutta otti nopeasti onkeensa ja taantui suorittamaan pyydetyssä tempossa. Melko paljon töitä teettävä hevonen, mutta kaiken kaikkiaan erinomaisella asenteella toimiva ratsu. Muista, ettei aina tarvitse keksiä tyystin uutta tehtävää - joskus riittää ihan pienet variaatot mielenkiinnon ylläpitämiseen. Tarpeeksi töitä kilpailujen verkkaankin, niin ei se ehdi keskittyä muuhun!"
- Mikaela Nygren (VRL-14959)
Storywoods Dressage Center
”Se hyppää kyllä hyvin, mutta kokeillaan vielä vähän saada sitä pyöreämmäksi. Mä lisään yhden apupuomin laukka-askeleen päähän niin kokeile saada sitä sillä välin vähän kootummaksi” huikin ohjeita miehelle joka antoi mustan ratsunsa ravata hypyn jälkeen. Marshall ja Barnum olivat tulleet minulle tutuiksi Trevorin kouluvalmennuksista, mutta vaihtaessamme ajatuksia esteratsastuksesta, olimme päätyneet sopimaan myös estevalmennuksesta. ”Nonni, tulukaa vaa uudestaan sama juttu. Katto että se laukkaa eteen mutta kuuntelee silti pidättävää apua.” Musta ori kääntyi kohti ensimäistä sini-valkoista pystyä, hypäten sen hyvin ja pärskähtäessään tyytyväisen kuuloisena laskeuduttuaan hypystä. Barnumin laukka-askel oli voimakas, mutta nyt Marshall näytti kykenevän kokoamaan sitä paremmin kuin aikaisemmin. Pystyä seurannut okseri sujui myös hyvin, mutta edelliselle kierrokselle hieman liian pitkänä tulleelle pystylle Marshall kokosi nyt ratsuaan hieman liikaa. ”Nyt sitten mentiin jo toiseen suuntaan. Se näytti jo paremmalta, mutta anna sille tilaa ennen hyppyä. Kokeile tulla seuraava kierros niin, että kokoat puomille, mutta anna Barnumin ratkaista viimeinen askel itse. Älä kuitenkaan jätä sitä yksin, mutta älä ratkaise hommaa sen puolesta.” Ratsastaja sai tehokkaasti jutun juonesta kiinni pienilläkin avuilla ja jokainen kierros oli edellistä parempi. ”Nonni, ny se näyttää hyvältä. Tuu just noin viälä kerta ja kattotahan sitte koko rataa. Yritä vaan ratsastaa mahdollisimman hiljaa vaikka se alakaaki vähä prostestoimaan.” ”Hyvä! Ny se hyppäs viäläki paremmi. Tuu viälä koko rata nii mä uskon että se on sitte siinä. Se on teheny kyllä hyvi töitä koko valamennuksen aja.” Täydelle radalle päästessään musta ori tuntui näyttävän että niille se oli tehty ja ratsukon suoritus oli todella sulava. Marshall oli saanut hyvin muutettua ratsunsa menoa valmennuksen aikana ja mies sai olla tyytyväinen mustaan oriinsa.
- Minni (VRL-10337)
04.09.2021 Kouluvalmennus VaB, Mikaela Nygren x
Hevosen käytös: 7. OK - ei hyvä eikä huono
"Hmm, tässäpä mielenkiintoinen ratsukko. Musta ori katseli hieman valmennukseen osallistuvan pura raza espanola-tamman perään, mutta totesi kai aika pian, ettei espanjalaiseukko kelpaisi, tai sitten se ihan vaan unohti tamman olemassaolon työskentelyn alkaessa. Barnum oli kuulemma niitä hevosia, jotka kaipasivat vaihtelua tehtäviin ja etenkin vieraassa paikassa huomion säilyttäminen ratsastajassa oli toisinaan vaikeaa. Työskentely aloitettiin itsenäisen verryttelyn jälkeen laukkaympyröillä, joilta jatkettiin käynnissä loivaan pohkeenväistöön. Käyntiin siirtyminen kismitti Barnumia, joka pureskeli kuolainta ja nakkeli niskojaan. Miksi kävellä kun voi laukata? Koska käynti on kaiken A&O, siinä se voima tehdään. Huomautin pitämään käden elastisempana ja painopisteen tarkemmin liikkeen päällä, jolloin jalkojen pitäminen paikallaan satulavyön tuntumassa on helpompaa. Barnum selvästi osasi arvostaa korjausta. Tehtävään lisättiin käynti-laukka-siirtymisiä ympyrällä, ja Barnumille annettiin lisäksi ympyrän sisään ratsastettavat laukkavoltit. Edellytin Marshallilta tarkempaa suoruutta; ulkolapa ei saisi kaatua eikä sisätakajalka jäädä taakse. Napakampi sisäpohje ja ulko-ohja, katse pois maasta. Barnum sai myös suorittaa väistön jyrkemmässä kulmassa harjoitusravissa ennen muita. Hieman se tuntui kyllästyvän, mutta juuri kun Barnum alkoi kerätä jousta pohjaan, alapihalta kuului älämölöä. Hoitajien vesisota. Justiinsa. Voisiko ajoitus olla enää huonompi? Kaikkien onneksi Barnum ei välittänyt kikatuksesta ja kiljahduksista vaan jatkoi suorittamista kaulaansa pörhentäen. Annoin luvan jatkaa väistöä laukassa. Barnum kiihdytteli pari ensimmäistä kierrosta, mutta otti nopeasti onkeensa ja taantui suorittamaan pyydetyssä tempossa. Melko paljon töitä teettävä hevonen, mutta kaiken kaikkiaan erinomaisella asenteella toimiva ratsu. Muista, ettei aina tarvitse keksiä tyystin uutta tehtävää - joskus riittää ihan pienet variaatot mielenkiinnon ylläpitämiseen. Tarpeeksi töitä kilpailujen verkkaankin, niin ei se ehdi keskittyä muuhun!"
- Mikaela Nygren (VRL-14959)
tuotokset
päiväkirja
Vaahterapolku, harjoituskilpailut: Esteratsastus, 60cm
13.02.2023, Vaahterapolku
Du-dum, du-dum. Tunsin ja kuulin kuin mun sydän paukutti rintalastaa vasten kuin lintu joka yritti pakoon häkin kaltereiden takaa. Pulssi tahkoi kaulassa niin että mieleen tuli vain piirettyjen sammakko, joka kurnutti ja paisutteli kaulapussiaan pinkeäksi palloksi. Huulet tuntuivat kireiltä ja niitä kirveli jatkuvan jännityneen lipomisen jäljiltä.
Se kaikki tuntu telkkarin lumisateelta päässä ja korvissa, välkkyen taustalta läpi kun yritin parhaani mukaan rentoutua edes millin satulassa. Tarkasti mitotellut jalustimet tuntu nyt ainaki kolme reikä liian lyhyiltä, aiheuttaen aaltona kulkevaa särkyä polvissa ja säteili aina lonkkiin ja sieltä alaselkään asti.
Barnum oli kuin viritetty jousilelu satulan alla, liikkuen nykivän jäykässä ravissa kentän esteiden seassa. Toisen ratsukon suorittaessa rataansa olin ehtiny varmaan rukoilla kaikkia Odinista ja Buddhasta aina Jesseen asti että ensinnäkin pysyin selässä ja toiseksi en häirinnyt toisen suoritusta. Kilpatoverin puhtaasta radasta pääteltynä joku taivaallinen pääsiäispupu oli vastannu rukouksiini. Ainakaan liikaa ei oltu häiritty.
Pyysin Barnumin hieman töksähtäen käyntiin, onnistuen pitämään sen paikallaan juuri sen aikaa että sain tervehdittyä tuomareita. Heti sen jälkeen sydän tuntui pysähtyvän hetkeksi, mikä tuntui tukahduttavalta paineelta keuhkojen yläosassa ja kurkussa. Vilkuillessani lähettäjän suuntaan, takaraivon toistonappula pyöräytti vielä kerran Marshin sanat juuri ennen kuin olin noussut taas satulaan. “Älä ajattele aikaa äläkä pisteitä. Niillä ei ole mitään väliä, tärkeämpää on rauhallinen ratsastus, selkeät tiet ja että tunnet olosi hyväksi satulassa.“
Lähtölupa tuli.
Annoin orille parhaani mukaan kevyet laukka-avut, epäonnistuen siinä surkeasti, koska musta hevonen ponkaisi liikkeelle kuin laukkahevonen lähtöporteista. Ensimmäinen este lähesty aivan liian nopeasti. Ajatukset tuntu vaan kiristyvän umpisolmussa, kun yritin liian nopeassa lähestymisessä selvitellä itseäni, ohjia, reittiä, seuraavaa estettä, vauhtia, rytmiä…
Jäin aavistuksen jälkeen hypyssä, minkä myötä Barnumin selän liikkeen kautta satula työnsi mut ylös kevyeeseen istuntaan. Jonkulainen lihasmuisti vaikutti ottavan ohjat, kun kroppa yritti jarruttaa ittiään etten rösähtäny laskeutumisen yhteydessä satulaan kuin säkillinen sipuleita.
Saman liikkeen myötä hengityskin pääsi taas kulkemaan, ollen ehkä aavistuksen turhan nopea asettuessa Barnumin askelten tahtiin. Mutta se tuntui hyvältä. Automaattisesti rytmikkäältä, jättäen tilaa muun ajatteluun. Sain pari kevyttä puolipidätettä läpi, jolloin ori rauhoitti menoaan hieman mikä auttoi myös hengittämisen kanssa.
En ollu täysin varma mistä tiesin mille esteelle suunnata, mutta jotenkin katse vain hakeutui systemaattisesti aina seuraavalle kokoonpanolle. Kolmannen esteen lähestyessä tunsin jonkulaista rauhaa.
Polvia ei enää särkeny eikä rintaa kivistäny sydämen takomisen takia.
Yksi, kaksi… Istunnan muuttaminen Barnumin hypyn mukana tuntui veden kulkemiselta joen uomassa, kun se liikkui määrätietoisesti tuttua uraa pitkin ja mukautui sen muotoihin. Vaikka alapuolelle jäävä puomi oli vain harppauksen korkeudessa, tuntui aika pysähtyvän hetkeksi sen päällä. Kuin istuisi vuoristoradan vaunussa, juuri se hetki kun ylös kivunnut vaunu lähti valumaan voimalla takaisin alas. Se hetki, missä koko keho tuntu leijuvan ilmassa.
Takerruin tuohon tunteeseen joka kerta, kun kuulin puomin putoavan maneesin hiekkaan takaamme. Nyt Marsh ei ollu antamasa pelastavia kommentteja mitä piti tehdä jotta seuraava este pysyis kasassa, vaan mun piti ite yrittää tunnustella ja muistaa miten toimia.
Enkä millään saanu palasia kohilleen.
Liikaa jarruttelua. Liikaa eteenpäin. Pelkkä matkustaja. Häiriöksi asti säätämässä.
Kun maaliviiva jäi taakse ja saatoin hidastaa Barnumin ravin kautta käyntiin, ehdein hieman silmäilemään jäljelle jäänyttä rataa. Menon keskellä oli tuntunu että jokasen esteen ainaki ylin puomi oli tullu meidän mukana alas. Mutta kun haravoin maneesia katseellani läpi, ja laskin sormien kera epäkurantit esteet, huomasin tuloksen olevan parempi kun olin ehtiny luuleen.
Kuusitoista virhepistettä. Yhtä kuin neljä pudotettua puomia.
Käänsin rintamasuunnan takasi eteenpäin, ja kumarruin vähän eteenpäin satulassa jotta ylsin hieromaan hevosen kaulaa kaksin käsin. Barnum vain puhahti, ravistaen päätään. Paska sijotushan meille varmasti tuli, siitä olin varma, mutta ihan hyvinhän se meni! Mä olin kuitenki viimeksi hypänny kisoisa Arlekin kaa. Niinko vaihtas puolperävaunu rekan ferrariin.
Taputin Barnumin kaulaa toistamiseen, kun siirryimme ulos ratsastushallista. Viimesestä sijasta oli helppo lähtä ylöspäi.
---
Kiusanhenki
22.01.2023, Hopiavuori
Barnum seisoi tarhassa niin viattoman näköisenä, katselleen ympärilleen kaikessa rauhassa samalla kun heilautti häntäänsä satunnaisesti puolelta toiselle. Hitaasti ori käänsi päätään sen verran että näki vilkuilla lähellä seisovaa Stanimiria.
Kimo ori seisoi hieman epäilevän näköisenä, yrittäessään nauttia rauhallisesta ulkoilu hetkestä samaan aikaan kun toinen pönötti vähän turhan lähellä hänen yksityisyyden kuplaa. Jospa mokoma räjähtänyt emu saisi virtaa aivosolujensa välille, ja älyäisi keksiä yksinään jotain muuta tekemistä.
Vanhempi ori näytti laskevan valmiustasoaan, minkä myötä nuorempi koki tilaisuutensa koittaneen ja se lähti toteuttamaan älynväläystään.
Musta ori toi mieleen sirkuksen julisteet missä yleensä norsu seisoi jalat supussa korokkeen päällä, kun Barnum yritti pitää mahdollisimman paljon painoa takajaloillaan. Jotta tarvittaessa voisi kiepsahtaa takasten varassa ympäri. Samalla se ojensi turpaa kaula pitkänä, hamuten huulilla Stanimirin päällä olevan loimen kaulakappaleen reunaa.
Muutaman kerran Barnum joutui perääntymään, vetämällä pää vähintäänkin laamamaiseen asentoon, kun kimo ori luimisti korviaan ja naksautti hampaitaan toista kohti varoittavaan sävyyn.
Nuorempi liikutti kavioitaan muutamat merkittävät sentit eteenpäin, kurottautuen kohti uutta yritystä. Pari kertaa sileä ripstop kangas lipesi alta, mutta viimein hampaat saivat pitävän otteen reunasta.
Stanimir näytti siltä kuin olisi vetänyt kuoritun sitruunan sieraimeensa, mulkoillen varoittavasti toisen suuntaan samalla kun korvat laskeutuivat hitaasti niskaa kohti.
Barnum selvästi huomasi että aika kävi vähiin, joten se hamusi nopeasti enemmän kangasta hampaisiinsa ennen kuin nykäisi niin lujaa kuin saattoi.
Seurasin portin takaa, kun Barnum laukkasi lähes tasajalkaa hypellen kuin peura. Ori vilkuili valkuainen pilkottaen taakseen kun Stanimir rymisteli vähemmän sulokkaasti sen perässä, hampaat irvessä ja korvat niskassa.
---
Voi pojat mikä alotus
20.01.2023, Storywoods Fressage Center
Pidin kasvot tiukasti Barnumia kohti, ja yritin tihrustaa sameuden läpi jotta näin näpertää suitsien remmejä auki. Pienet soljet ja ne.. no ne pirun nahkarinkulat, mitkä piti hihnojen päät läpättämästä, tuntu vaan pyörivän tutisevien sormenpäiden alla. Enkä saanu millään mitään kunnon otetta, että saisin avattua edes mokoman löysänä lötköttävän leukahihnan!
Pieni lapsellinen ääni takaraivossa halusi syyttää hevosta, mutta tiesin paremmin. Ei se sen syy ollu että mä olin kämminy vähän joka taitteesa, eikä Barnum valitettavasti vaan ollu niitä opetusmestareita jotka otti tyytyväisesti vastaan puolikkaat ohjeet ja paikkasi ite loput. Ei, se anto luottoa tiettyyn pisteeseen asti ja sen jälkeen ei enää lähtenyt täyttämään vailinaiseksi jääneita apuja vaan meni sen mukaan mitä sai. Tiesin myös sen, että nämä oli vaan kisat. Turha sellasen perään oli märistä. Mutta.. Kun mä oikiasti luulin että osasin ees jotaki, Marshki oli sanonu jo pitkään että mun taidot riittä ihan hyvin tän tason kisoihin. Mutta 55 ja tasan, viimenen sija kun ainoa jonka edelle olin jääny sain hylyn. Se siitä osaamisesta…
Nenä tuntu olevan tukossa kuin joenhaara majavalauman jäliltä, mutta samaan aikaan tuntu että sieltä valu pihalle kaikki kohta aivoja myöten. Näytin varmasti ihan hiton järkevältä seistessäni leuka kohti rintaa jotta näin paremmin kyynelten yli, ja auoin suutani kuin kala sen mukaan kun niiskutin ja hengitin suun kautta että sain happea.
Barnum seiso lähes täysin liikkumatta paikallaan, mitä nyt korvat pyöri sinne ja tänne aina välillä. Ensimmäistä kertaa miljoonaan vuoteen en tuntenu sitä pientä jännityksen ja hermostuksen sekasta tykytystä josaki luissa ja ytimissä kun seisoin orin vieressä. Olo oli enemmän kuin kuivaksi rutistetulla rätillä, ja halusin vain ripustaa roikkua sen kaulassa. Harmi että vaikka niskaa pitkin kulkevat sykeröt avaisi, Barnumin harja ei yltäisi lähimainkaan niin alas että voisi edes yrittää piilottaa naamaa sinne sekaan.
Vihdoin sain räpellettyä suitset auki, ja riisuttua ne pois mustan hevosen päästä. Musta korvahuppu tosin putosi hihnasekamelskan seasta karsinan pohjalla oleville puruille. Tiesin että pelkkä sen tuijottaminen ei saanut sitä maagisesti siirtymään käteeni, mutta en vain yksinkertaisesti jaksanut kumartua nostamaan sitä.
Huomasin häilyvästi kun takaa kurottautui käsi poimimaan korvahupun talteen.
“Anna vaan ne suitset”, Marshallin ääni oli poikkeuksellisen pehmeä. No, ihan ku se ei olis tietonen missä mennään. Tai, missä mä meen.
“….mun pitää ottaa sen riimu..” yritin mölistä mahollisimman tasaisella äänellä, huomaten kuinka toinen ojensi toisella kädellä mustaa nahkariimua eteeni.
Tuijotin vain hetken, ennen kuin luovutin suitset Marshin hoidettavaksi ja siirryin itse pukemaan riimua Barnumille. Monesti ori nosti päänsä ulottumattomiin kun yritin ottaa sen kiinni, mutta tällä kertaa se taisi huomata että en todellakaan jaksanut mitään sellaista, koska se laski päätään lähes automaattisesti jotta sain pujotettua riimun sen korvien yli.
“Istu alas, riisun loput”, toinen sanoi ja viittoi karsinan etuseinän puoleen.
Turvanurkka. Siellä oli hyvä kökkiä kun ei halunnu että kukaan ylimääränen näkee. Nyökäytin päätäni, kääntyen ympäri vain lösähtääkseni nojaamaan toista vasten ja pungin naamani piiloon hartiaa vasten. En ollut ihan varma halusinko itkeä kurjuuttani vähän enemmän, vai tuntuko se ennemmin rauhottavalta kun Marsh sulki kädet ympärilleni. Ehkä vähän kumpaaki.
Hetkeä myöhemmin tunsin ja kuulin puhinaa korvani juurella. Mun ei tarvinnu avata edes silmiä kun jo tiesin että se oli Barnum, joka lopulta painoi turpansa olkapäätä ja poskeani vasten.
Ehkä ens kuussa menis paremmin… Ehkä.
---
Välipäivän liikutusta
20.09.2022, Hopiavuori
Työnarkomaanin vikaa omaavassa hevosessa oli omat pienet etunsakin, ainakin Barnumin kanssa. Viimeaikoina ori oli saanut tehdä sen paljon töitä että lyhyt loma oli ihan paikallaan ennen kuin pitäisi valmistella Mangovia Fall Festia varten, mutta koska täysin lomafiiliksissä möllöttely ei sen makuun sopinut: laitettiin vapaapäivien väliin kevyttä ja vapaata liikettä. Riitti että Barnumille oli laittanut suojat jalkoihin ja suitset päähän, ikään kuin merkkinä että nyt tehtiin töitä, ja sen oli voinut antaa vallata tyhjänä olleen maneesin. Yksi este toisen pitkän sivun väliin ja musta ori seikkaili omaa tahtiaan ympäri areenaa. Välillä vain käveli ja tutkiskeli maneesin laitojen yli kunnes hölkkäili omaa tahtiaan koko runko venyen pitkien askelten mukana ja toisinaan taas otti pienen reippaamman spurtin. Takajalat lennellen, ennen kuin omatoimisesti loikkasi matalan pystyesteen yli. Riitti että pysyttelin esteen vieressä ja oli tarvittaessa valmiina nostamaan puomin takaisin kannattimille.
Kääntyilin tummanvihreällä puutarhatuolilla minkä olin kantanut maneesin etuosan väliköstä mukanani, ja seurasin Barnumin liikkumista hetkittäin suurella tarkkaavaisuudella. Koska jos orin liikkumisessa oli jotain silmiinpistävää, halusin huomata sen nyt enkä kisojen portailla. Hevosen kuitenkin liikkuessa edelleen puhtaasti ja irtonaisesti, rohkenin laskea katseeni takaisin kännykän näytölle avatulle sivulle. Asuntojen tämänhetkinen tarjonta järkevän matkan päässä Hopiavuoresta ei ollut turhan mieltä rohkaiseva. Vuokra-asunnoissa enemmistö oli aina kerrostaloasuntoja. Niklas oli niiden suhteen aikalailla neutraali kun minä taas rajasin ne lähes automaattisesti pois. Sellaisessa olisi henkisesti aivan liian ahtaalla, rivitalo oli sosiaalisin asumismuoto mihin suostuin. Kun jäljelle jäävistä ilmoituksista otettiin pois vielä ne mihin Kremillä ei ollut asiaa sekä ne joiden pinta-ala oli armotta liian pieni, ei tarjontaa jäänyt turhan paljoa. Kun hakua laajensi ihan myynnissä oleviin paikkoihin, löytyi hieman enemmän. Valitettavasti useampikin paikka mikä vaikutti muuten lähes liian hyvältä, ehkä siksi että pihassa oli hevosen pito mahdollisuus ja yhden naapurissa yksityistalli, niin ajatus lähes kolmensadan neliön talosta ei oikein iskenyt. Talon iällä ei niin suurta väliä ollut, vaan sen kunnolla, koska pintaremontti oli helppo toteuttaa pala kerrallaan mutta jos pitää kaivautua rakenteisiin: kallista, aikaa vievää, haastavaa ja ehdottomasti ammattilaisten aluetta.
Hätkähdin pienesti kun Barnum tömisteli esteelle, ja lensi jälleen roimalla ilmavaralla puomi yli, jatkaen sätkynukkelaukassa maneesiin toiseen päähän kuin pahanen varsa joka oli löytänyt jalkojensa käyttöohjeet.
“No niin, eiköhän tuo jo riitä”, huikkasin orille samalla kun jo siirryin nostamaan puomin pois kannattimilta.
Barnum näytti tekevän lähes lännenratsu tyylisen liukupysähdyksen, tuijotti hetken korvat niskassa ja pyöritteli päätään kuin ei uskoisi silmiään: purkaa nyt este pois kesken kaiken! Musta hevonen näytti tipauttavan lähes kaiken painon takaosalleen, ja pyörähti ympäri. Lähtien miltein samalla liikkeellä jatkamaan vähintäänkin lennokkain raviaskelin maneesin pitkää sivua tulosuuntaansa päin.
Katsoin pienellä kauhulla kun fleeceloimen alla kuivatteleva hevonen tunki turpansa voimalla ruokakippoon kaadetun mash-juoman sekaan. Ruskeaa puuroa lenteli vähän kaikkialle kun Barnum puhalsi ilmaa sieraimistaan pinnan alapuolella, ennen kuin lähes yhtä rivakasti kiskaisi päänsä ylös jolloin puuroa lensi kaltereiden välistä aina käytävälle saakka. No, tiesi ainakin mitä viikonloppuna oli edessä: etuseinän pesua. Ja mahdollisesti loimen pyykkäystä.
---
Ramppikuumetta
24.9.2021 Storywoods Dressage Center: Kenttäkilpailut, maastokoe
Nyt liikuttiin jo naurettavan ja nolon rajamailla, koska eihän tämä voinut olla todellista. Harpoin pellolla Volodyan perässä kuin vastasyntynyt varsa, kun jalkani tuntuivat lähinnä turtuneilta pölkyiltä jotka eivät suostuneet toimimaan aivan tahtoni mukaan.
Tokihan minua oli jännittänyt osallistumis hetkellä, mutta siitä huolimatta en ollut osannut odottaa että se tarttuisi näin tiukasti jokaiseen raajaan ja yrittäisi kiskoa mukanaan kun kisapäivät koittaisi.
Vilkaisin radan kiertämiseen mukaan lähtenyttä Jannaa, joka oli selvästi keskittynyt suunnittelemaan lähestymistä oman radan esteelle kierrellessään pellon reunalla olevan tukkiesteen ympärillä. Dmitriy taas näytti enemmän siltä kuin pohtisi että ostaisiko hän seuraavaksi kupin teetä vai jotain syötävää, koska hän oli tämän päivän suorituksensa tehnyt jo, ja huomisen lähtöä hän miettii vasta aamulla.
Hieroin kasvoja käsiini, ja vedin syvään henkeä. Olisipa tämä jo ohi.
Barnum tuntui melkein käsikranaatilta mistä oli irroitettu sokka, ja yritin parhaani mukaan pitää kahvaa paikoillaan jotta se ei räjähtäisi käsiin. Purin hampaitani yhteen niin että paine tuntui leukaperissä asti. Sydän hakkasi tasaisesti mutta nopeammalla rytmillä, minkä takia tuntui siltä kuin veri pakenisi vaivihkaa sormistani enkä ollut varma pidinkö enää edes ohjista kiinni.
En tiennyt missä vaiheessa, tai miten, olin onnistunut siirtymään jo nyt kevyesti hionneen mustan orin kanssa lähtökarsinaan. Barnum liikehti levottomasti puolelta toiselle, enkä osannut pukea sanoiksi sitä mitä tunsin juuri sillä hetkellä. Pystyin kuulemaan oman sydämen sykkeen sekä tuntemaan veren virtauksen lähes kihelmöintiä aiheuttaen, kun odotin sivussa olevan lähettäjän lupaa.
Joku solu jossain taisteli tilannetta vastaan ja käski minua keskeyttämään suorituksen jo ennen kuin alottaisinkaan, ja ohikiitävän hetken harkitsin kuuntelevan sitä. Mutta kun lähtölupa tuli, oli kuin kaikki se pyyhkiytyi pois sillä sekunnilla kun Barnum otti ensimmäisen laukka-askeleen kohti maastorataa.
Yksi askel lisää. Muistutin itseäni pitämään vauhdin tasaisena, minkä takia tein pari pientä pidätettä. Uusi askel. Muistuttelin itseäni ajasta, minkä aikarajan sisälle minun pitäisi tähdätä jotta emme olisi maalissa liian aikaisin tai liian myöhässäkään. Este lähestyy. Muista paikka, pidä laukka aktiivisena…
Ilmalento alle metrin korkuisen tukkiesteen yli tuntui kestävän ikuisuuden, ja tiedostin pidättäväni hengitystä koko hypyn ajan. Kun Barnumin kaviot koskettivat taas alla avautuvaa peltoa, uskalsin jälleen hengittää ja seurasin mielessä piirtämääni reittiä kohti seuraavaa estettä.
13.02.2023, Vaahterapolku
Du-dum, du-dum. Tunsin ja kuulin kuin mun sydän paukutti rintalastaa vasten kuin lintu joka yritti pakoon häkin kaltereiden takaa. Pulssi tahkoi kaulassa niin että mieleen tuli vain piirettyjen sammakko, joka kurnutti ja paisutteli kaulapussiaan pinkeäksi palloksi. Huulet tuntuivat kireiltä ja niitä kirveli jatkuvan jännityneen lipomisen jäljiltä.
Se kaikki tuntu telkkarin lumisateelta päässä ja korvissa, välkkyen taustalta läpi kun yritin parhaani mukaan rentoutua edes millin satulassa. Tarkasti mitotellut jalustimet tuntu nyt ainaki kolme reikä liian lyhyiltä, aiheuttaen aaltona kulkevaa särkyä polvissa ja säteili aina lonkkiin ja sieltä alaselkään asti.
Barnum oli kuin viritetty jousilelu satulan alla, liikkuen nykivän jäykässä ravissa kentän esteiden seassa. Toisen ratsukon suorittaessa rataansa olin ehtiny varmaan rukoilla kaikkia Odinista ja Buddhasta aina Jesseen asti että ensinnäkin pysyin selässä ja toiseksi en häirinnyt toisen suoritusta. Kilpatoverin puhtaasta radasta pääteltynä joku taivaallinen pääsiäispupu oli vastannu rukouksiini. Ainakaan liikaa ei oltu häiritty.
Pyysin Barnumin hieman töksähtäen käyntiin, onnistuen pitämään sen paikallaan juuri sen aikaa että sain tervehdittyä tuomareita. Heti sen jälkeen sydän tuntui pysähtyvän hetkeksi, mikä tuntui tukahduttavalta paineelta keuhkojen yläosassa ja kurkussa. Vilkuillessani lähettäjän suuntaan, takaraivon toistonappula pyöräytti vielä kerran Marshin sanat juuri ennen kuin olin noussut taas satulaan. “Älä ajattele aikaa äläkä pisteitä. Niillä ei ole mitään väliä, tärkeämpää on rauhallinen ratsastus, selkeät tiet ja että tunnet olosi hyväksi satulassa.“
Lähtölupa tuli.
Annoin orille parhaani mukaan kevyet laukka-avut, epäonnistuen siinä surkeasti, koska musta hevonen ponkaisi liikkeelle kuin laukkahevonen lähtöporteista. Ensimmäinen este lähesty aivan liian nopeasti. Ajatukset tuntu vaan kiristyvän umpisolmussa, kun yritin liian nopeassa lähestymisessä selvitellä itseäni, ohjia, reittiä, seuraavaa estettä, vauhtia, rytmiä…
Jäin aavistuksen jälkeen hypyssä, minkä myötä Barnumin selän liikkeen kautta satula työnsi mut ylös kevyeeseen istuntaan. Jonkulainen lihasmuisti vaikutti ottavan ohjat, kun kroppa yritti jarruttaa ittiään etten rösähtäny laskeutumisen yhteydessä satulaan kuin säkillinen sipuleita.
Saman liikkeen myötä hengityskin pääsi taas kulkemaan, ollen ehkä aavistuksen turhan nopea asettuessa Barnumin askelten tahtiin. Mutta se tuntui hyvältä. Automaattisesti rytmikkäältä, jättäen tilaa muun ajatteluun. Sain pari kevyttä puolipidätettä läpi, jolloin ori rauhoitti menoaan hieman mikä auttoi myös hengittämisen kanssa.
En ollu täysin varma mistä tiesin mille esteelle suunnata, mutta jotenkin katse vain hakeutui systemaattisesti aina seuraavalle kokoonpanolle. Kolmannen esteen lähestyessä tunsin jonkulaista rauhaa.
Polvia ei enää särkeny eikä rintaa kivistäny sydämen takomisen takia.
Yksi, kaksi… Istunnan muuttaminen Barnumin hypyn mukana tuntui veden kulkemiselta joen uomassa, kun se liikkui määrätietoisesti tuttua uraa pitkin ja mukautui sen muotoihin. Vaikka alapuolelle jäävä puomi oli vain harppauksen korkeudessa, tuntui aika pysähtyvän hetkeksi sen päällä. Kuin istuisi vuoristoradan vaunussa, juuri se hetki kun ylös kivunnut vaunu lähti valumaan voimalla takaisin alas. Se hetki, missä koko keho tuntu leijuvan ilmassa.
Takerruin tuohon tunteeseen joka kerta, kun kuulin puomin putoavan maneesin hiekkaan takaamme. Nyt Marsh ei ollu antamasa pelastavia kommentteja mitä piti tehdä jotta seuraava este pysyis kasassa, vaan mun piti ite yrittää tunnustella ja muistaa miten toimia.
Enkä millään saanu palasia kohilleen.
Liikaa jarruttelua. Liikaa eteenpäin. Pelkkä matkustaja. Häiriöksi asti säätämässä.
Kun maaliviiva jäi taakse ja saatoin hidastaa Barnumin ravin kautta käyntiin, ehdein hieman silmäilemään jäljelle jäänyttä rataa. Menon keskellä oli tuntunu että jokasen esteen ainaki ylin puomi oli tullu meidän mukana alas. Mutta kun haravoin maneesia katseellani läpi, ja laskin sormien kera epäkurantit esteet, huomasin tuloksen olevan parempi kun olin ehtiny luuleen.
Kuusitoista virhepistettä. Yhtä kuin neljä pudotettua puomia.
Käänsin rintamasuunnan takasi eteenpäin, ja kumarruin vähän eteenpäin satulassa jotta ylsin hieromaan hevosen kaulaa kaksin käsin. Barnum vain puhahti, ravistaen päätään. Paska sijotushan meille varmasti tuli, siitä olin varma, mutta ihan hyvinhän se meni! Mä olin kuitenki viimeksi hypänny kisoisa Arlekin kaa. Niinko vaihtas puolperävaunu rekan ferrariin.
Taputin Barnumin kaulaa toistamiseen, kun siirryimme ulos ratsastushallista. Viimesestä sijasta oli helppo lähtä ylöspäi.
---
Kiusanhenki
22.01.2023, Hopiavuori
Barnum seisoi tarhassa niin viattoman näköisenä, katselleen ympärilleen kaikessa rauhassa samalla kun heilautti häntäänsä satunnaisesti puolelta toiselle. Hitaasti ori käänsi päätään sen verran että näki vilkuilla lähellä seisovaa Stanimiria.
Kimo ori seisoi hieman epäilevän näköisenä, yrittäessään nauttia rauhallisesta ulkoilu hetkestä samaan aikaan kun toinen pönötti vähän turhan lähellä hänen yksityisyyden kuplaa. Jospa mokoma räjähtänyt emu saisi virtaa aivosolujensa välille, ja älyäisi keksiä yksinään jotain muuta tekemistä.
Vanhempi ori näytti laskevan valmiustasoaan, minkä myötä nuorempi koki tilaisuutensa koittaneen ja se lähti toteuttamaan älynväläystään.
Musta ori toi mieleen sirkuksen julisteet missä yleensä norsu seisoi jalat supussa korokkeen päällä, kun Barnum yritti pitää mahdollisimman paljon painoa takajaloillaan. Jotta tarvittaessa voisi kiepsahtaa takasten varassa ympäri. Samalla se ojensi turpaa kaula pitkänä, hamuten huulilla Stanimirin päällä olevan loimen kaulakappaleen reunaa.
Muutaman kerran Barnum joutui perääntymään, vetämällä pää vähintäänkin laamamaiseen asentoon, kun kimo ori luimisti korviaan ja naksautti hampaitaan toista kohti varoittavaan sävyyn.
Nuorempi liikutti kavioitaan muutamat merkittävät sentit eteenpäin, kurottautuen kohti uutta yritystä. Pari kertaa sileä ripstop kangas lipesi alta, mutta viimein hampaat saivat pitävän otteen reunasta.
Stanimir näytti siltä kuin olisi vetänyt kuoritun sitruunan sieraimeensa, mulkoillen varoittavasti toisen suuntaan samalla kun korvat laskeutuivat hitaasti niskaa kohti.
Barnum selvästi huomasi että aika kävi vähiin, joten se hamusi nopeasti enemmän kangasta hampaisiinsa ennen kuin nykäisi niin lujaa kuin saattoi.
Seurasin portin takaa, kun Barnum laukkasi lähes tasajalkaa hypellen kuin peura. Ori vilkuili valkuainen pilkottaen taakseen kun Stanimir rymisteli vähemmän sulokkaasti sen perässä, hampaat irvessä ja korvat niskassa.
---
Voi pojat mikä alotus
20.01.2023, Storywoods Fressage Center
Pidin kasvot tiukasti Barnumia kohti, ja yritin tihrustaa sameuden läpi jotta näin näpertää suitsien remmejä auki. Pienet soljet ja ne.. no ne pirun nahkarinkulat, mitkä piti hihnojen päät läpättämästä, tuntu vaan pyörivän tutisevien sormenpäiden alla. Enkä saanu millään mitään kunnon otetta, että saisin avattua edes mokoman löysänä lötköttävän leukahihnan!
Pieni lapsellinen ääni takaraivossa halusi syyttää hevosta, mutta tiesin paremmin. Ei se sen syy ollu että mä olin kämminy vähän joka taitteesa, eikä Barnum valitettavasti vaan ollu niitä opetusmestareita jotka otti tyytyväisesti vastaan puolikkaat ohjeet ja paikkasi ite loput. Ei, se anto luottoa tiettyyn pisteeseen asti ja sen jälkeen ei enää lähtenyt täyttämään vailinaiseksi jääneita apuja vaan meni sen mukaan mitä sai. Tiesin myös sen, että nämä oli vaan kisat. Turha sellasen perään oli märistä. Mutta.. Kun mä oikiasti luulin että osasin ees jotaki, Marshki oli sanonu jo pitkään että mun taidot riittä ihan hyvin tän tason kisoihin. Mutta 55 ja tasan, viimenen sija kun ainoa jonka edelle olin jääny sain hylyn. Se siitä osaamisesta…
Nenä tuntu olevan tukossa kuin joenhaara majavalauman jäliltä, mutta samaan aikaan tuntu että sieltä valu pihalle kaikki kohta aivoja myöten. Näytin varmasti ihan hiton järkevältä seistessäni leuka kohti rintaa jotta näin paremmin kyynelten yli, ja auoin suutani kuin kala sen mukaan kun niiskutin ja hengitin suun kautta että sain happea.
Barnum seiso lähes täysin liikkumatta paikallaan, mitä nyt korvat pyöri sinne ja tänne aina välillä. Ensimmäistä kertaa miljoonaan vuoteen en tuntenu sitä pientä jännityksen ja hermostuksen sekasta tykytystä josaki luissa ja ytimissä kun seisoin orin vieressä. Olo oli enemmän kuin kuivaksi rutistetulla rätillä, ja halusin vain ripustaa roikkua sen kaulassa. Harmi että vaikka niskaa pitkin kulkevat sykeröt avaisi, Barnumin harja ei yltäisi lähimainkaan niin alas että voisi edes yrittää piilottaa naamaa sinne sekaan.
Vihdoin sain räpellettyä suitset auki, ja riisuttua ne pois mustan hevosen päästä. Musta korvahuppu tosin putosi hihnasekamelskan seasta karsinan pohjalla oleville puruille. Tiesin että pelkkä sen tuijottaminen ei saanut sitä maagisesti siirtymään käteeni, mutta en vain yksinkertaisesti jaksanut kumartua nostamaan sitä.
Huomasin häilyvästi kun takaa kurottautui käsi poimimaan korvahupun talteen.
“Anna vaan ne suitset”, Marshallin ääni oli poikkeuksellisen pehmeä. No, ihan ku se ei olis tietonen missä mennään. Tai, missä mä meen.
“….mun pitää ottaa sen riimu..” yritin mölistä mahollisimman tasaisella äänellä, huomaten kuinka toinen ojensi toisella kädellä mustaa nahkariimua eteeni.
Tuijotin vain hetken, ennen kuin luovutin suitset Marshin hoidettavaksi ja siirryin itse pukemaan riimua Barnumille. Monesti ori nosti päänsä ulottumattomiin kun yritin ottaa sen kiinni, mutta tällä kertaa se taisi huomata että en todellakaan jaksanut mitään sellaista, koska se laski päätään lähes automaattisesti jotta sain pujotettua riimun sen korvien yli.
“Istu alas, riisun loput”, toinen sanoi ja viittoi karsinan etuseinän puoleen.
Turvanurkka. Siellä oli hyvä kökkiä kun ei halunnu että kukaan ylimääränen näkee. Nyökäytin päätäni, kääntyen ympäri vain lösähtääkseni nojaamaan toista vasten ja pungin naamani piiloon hartiaa vasten. En ollut ihan varma halusinko itkeä kurjuuttani vähän enemmän, vai tuntuko se ennemmin rauhottavalta kun Marsh sulki kädet ympärilleni. Ehkä vähän kumpaaki.
Hetkeä myöhemmin tunsin ja kuulin puhinaa korvani juurella. Mun ei tarvinnu avata edes silmiä kun jo tiesin että se oli Barnum, joka lopulta painoi turpansa olkapäätä ja poskeani vasten.
Ehkä ens kuussa menis paremmin… Ehkä.
---
Välipäivän liikutusta
20.09.2022, Hopiavuori
Työnarkomaanin vikaa omaavassa hevosessa oli omat pienet etunsakin, ainakin Barnumin kanssa. Viimeaikoina ori oli saanut tehdä sen paljon töitä että lyhyt loma oli ihan paikallaan ennen kuin pitäisi valmistella Mangovia Fall Festia varten, mutta koska täysin lomafiiliksissä möllöttely ei sen makuun sopinut: laitettiin vapaapäivien väliin kevyttä ja vapaata liikettä. Riitti että Barnumille oli laittanut suojat jalkoihin ja suitset päähän, ikään kuin merkkinä että nyt tehtiin töitä, ja sen oli voinut antaa vallata tyhjänä olleen maneesin. Yksi este toisen pitkän sivun väliin ja musta ori seikkaili omaa tahtiaan ympäri areenaa. Välillä vain käveli ja tutkiskeli maneesin laitojen yli kunnes hölkkäili omaa tahtiaan koko runko venyen pitkien askelten mukana ja toisinaan taas otti pienen reippaamman spurtin. Takajalat lennellen, ennen kuin omatoimisesti loikkasi matalan pystyesteen yli. Riitti että pysyttelin esteen vieressä ja oli tarvittaessa valmiina nostamaan puomin takaisin kannattimille.
Kääntyilin tummanvihreällä puutarhatuolilla minkä olin kantanut maneesin etuosan väliköstä mukanani, ja seurasin Barnumin liikkumista hetkittäin suurella tarkkaavaisuudella. Koska jos orin liikkumisessa oli jotain silmiinpistävää, halusin huomata sen nyt enkä kisojen portailla. Hevosen kuitenkin liikkuessa edelleen puhtaasti ja irtonaisesti, rohkenin laskea katseeni takaisin kännykän näytölle avatulle sivulle. Asuntojen tämänhetkinen tarjonta järkevän matkan päässä Hopiavuoresta ei ollut turhan mieltä rohkaiseva. Vuokra-asunnoissa enemmistö oli aina kerrostaloasuntoja. Niklas oli niiden suhteen aikalailla neutraali kun minä taas rajasin ne lähes automaattisesti pois. Sellaisessa olisi henkisesti aivan liian ahtaalla, rivitalo oli sosiaalisin asumismuoto mihin suostuin. Kun jäljelle jäävistä ilmoituksista otettiin pois vielä ne mihin Kremillä ei ollut asiaa sekä ne joiden pinta-ala oli armotta liian pieni, ei tarjontaa jäänyt turhan paljoa. Kun hakua laajensi ihan myynnissä oleviin paikkoihin, löytyi hieman enemmän. Valitettavasti useampikin paikka mikä vaikutti muuten lähes liian hyvältä, ehkä siksi että pihassa oli hevosen pito mahdollisuus ja yhden naapurissa yksityistalli, niin ajatus lähes kolmensadan neliön talosta ei oikein iskenyt. Talon iällä ei niin suurta väliä ollut, vaan sen kunnolla, koska pintaremontti oli helppo toteuttaa pala kerrallaan mutta jos pitää kaivautua rakenteisiin: kallista, aikaa vievää, haastavaa ja ehdottomasti ammattilaisten aluetta.
Hätkähdin pienesti kun Barnum tömisteli esteelle, ja lensi jälleen roimalla ilmavaralla puomi yli, jatkaen sätkynukkelaukassa maneesiin toiseen päähän kuin pahanen varsa joka oli löytänyt jalkojensa käyttöohjeet.
“No niin, eiköhän tuo jo riitä”, huikkasin orille samalla kun jo siirryin nostamaan puomin pois kannattimilta.
Barnum näytti tekevän lähes lännenratsu tyylisen liukupysähdyksen, tuijotti hetken korvat niskassa ja pyöritteli päätään kuin ei uskoisi silmiään: purkaa nyt este pois kesken kaiken! Musta hevonen näytti tipauttavan lähes kaiken painon takaosalleen, ja pyörähti ympäri. Lähtien miltein samalla liikkeellä jatkamaan vähintäänkin lennokkain raviaskelin maneesin pitkää sivua tulosuuntaansa päin.
Katsoin pienellä kauhulla kun fleeceloimen alla kuivatteleva hevonen tunki turpansa voimalla ruokakippoon kaadetun mash-juoman sekaan. Ruskeaa puuroa lenteli vähän kaikkialle kun Barnum puhalsi ilmaa sieraimistaan pinnan alapuolella, ennen kuin lähes yhtä rivakasti kiskaisi päänsä ylös jolloin puuroa lensi kaltereiden välistä aina käytävälle saakka. No, tiesi ainakin mitä viikonloppuna oli edessä: etuseinän pesua. Ja mahdollisesti loimen pyykkäystä.
---
Ramppikuumetta
24.9.2021 Storywoods Dressage Center: Kenttäkilpailut, maastokoe
Nyt liikuttiin jo naurettavan ja nolon rajamailla, koska eihän tämä voinut olla todellista. Harpoin pellolla Volodyan perässä kuin vastasyntynyt varsa, kun jalkani tuntuivat lähinnä turtuneilta pölkyiltä jotka eivät suostuneet toimimaan aivan tahtoni mukaan.
Tokihan minua oli jännittänyt osallistumis hetkellä, mutta siitä huolimatta en ollut osannut odottaa että se tarttuisi näin tiukasti jokaiseen raajaan ja yrittäisi kiskoa mukanaan kun kisapäivät koittaisi.
Vilkaisin radan kiertämiseen mukaan lähtenyttä Jannaa, joka oli selvästi keskittynyt suunnittelemaan lähestymistä oman radan esteelle kierrellessään pellon reunalla olevan tukkiesteen ympärillä. Dmitriy taas näytti enemmän siltä kuin pohtisi että ostaisiko hän seuraavaksi kupin teetä vai jotain syötävää, koska hän oli tämän päivän suorituksensa tehnyt jo, ja huomisen lähtöä hän miettii vasta aamulla.
Hieroin kasvoja käsiini, ja vedin syvään henkeä. Olisipa tämä jo ohi.
Barnum tuntui melkein käsikranaatilta mistä oli irroitettu sokka, ja yritin parhaani mukaan pitää kahvaa paikoillaan jotta se ei räjähtäisi käsiin. Purin hampaitani yhteen niin että paine tuntui leukaperissä asti. Sydän hakkasi tasaisesti mutta nopeammalla rytmillä, minkä takia tuntui siltä kuin veri pakenisi vaivihkaa sormistani enkä ollut varma pidinkö enää edes ohjista kiinni.
En tiennyt missä vaiheessa, tai miten, olin onnistunut siirtymään jo nyt kevyesti hionneen mustan orin kanssa lähtökarsinaan. Barnum liikehti levottomasti puolelta toiselle, enkä osannut pukea sanoiksi sitä mitä tunsin juuri sillä hetkellä. Pystyin kuulemaan oman sydämen sykkeen sekä tuntemaan veren virtauksen lähes kihelmöintiä aiheuttaen, kun odotin sivussa olevan lähettäjän lupaa.
Joku solu jossain taisteli tilannetta vastaan ja käski minua keskeyttämään suorituksen jo ennen kuin alottaisinkaan, ja ohikiitävän hetken harkitsin kuuntelevan sitä. Mutta kun lähtölupa tuli, oli kuin kaikki se pyyhkiytyi pois sillä sekunnilla kun Barnum otti ensimmäisen laukka-askeleen kohti maastorataa.
Yksi askel lisää. Muistutin itseäni pitämään vauhdin tasaisena, minkä takia tein pari pientä pidätettä. Uusi askel. Muistuttelin itseäni ajasta, minkä aikarajan sisälle minun pitäisi tähdätä jotta emme olisi maalissa liian aikaisin tai liian myöhässäkään. Este lähestyy. Muista paikka, pidä laukka aktiivisena…
Ilmalento alle metrin korkuisen tukkiesteen yli tuntui kestävän ikuisuuden, ja tiedostin pidättäväni hengitystä koko hypyn ajan. Kun Barnumin kaviot koskettivat taas alla avautuvaa peltoa, uskalsin jälleen hengittää ja seurasin mielessä piirtämääni reittiä kohti seuraavaa estettä.
PALA HISTORIAAKozloveilla oli pitkään pyörinyt pääasiassa orloveita ja
marwareita tallin kasvatustoiminnan takia. Mutta kun tilan päämies lopulta siirtyi syrjempään päätösten tekemisestä, Grigori ei säästellyt aikaa alkaessaan toteuttamaan sunnitelmiaan tuoda Venäjänratsuhevosia tontille. Alunperin mies oli ollut kiinnostunut Barnumin isästä (Prince of Humbug), mutta omistaja ehdotti sen sijaan varsaa. Sopiva tamma siis etsittiin ja astutettiin, kunnes lopulta noin vuoden ikäisenä Barnum muutti Kozloveille. Vaikka Barnum oli tilausvarsa halutusta oriista, ei Grigorilla ollut aikeita pitää sitä itsellään. Vaan jo varhaisessa vaiheessa Barnum tarkoitettiin miehen esikoispojan, Marshallin, tulevaksi ratsuksi Orin ratsutuksesta vastasi pääsiasiassa Grigori itse sekä tuon nuorempi poika Dmitriy, Marshallin asuessa toisaalla. Barnum koulutettiin varsin yleispainotteisesti, jotta omistaja sai itse tunnustella ja päättää mitä uraa lähtisi tavoittelemaan. Kokeilisiko hän uudestaan mahdollisuuksia kenttäratsastuksen parissa, vai pysyisikö koulukentillä. Vertical Divider
|
SUKUTAULU SELVITYKSINEEN
Sukuselvitys
---
|
HOITO-OHJEET
Loimitus:
• Kevyellä sateella, sininen vuoreton sadeloimi . Kovalla sateella, musta fleecevuorinen fullneck sadeloimi. • Talvella jos ei ole klipattu, -15-> musta-punainen fullneck toppaloimi. -25-> harmaa-ruudullinen fullneck toppaloimi. • Talvella jos on klipattu, klippauksen laajuudesta riippuen aina musta-punainen fullneck toppaloimi. -15-> harmaa-ruudullinen fullneck toppaloimi. -25-> punainen fullneck toppaloimi. Tarvittaessa talliloimen voi jättää alle. • Tallissa tarvittaessa tallitoppaloimi ja tarvittaessa siihen liner. • Märkänä/hikisenä kuivumisen ajan fullneck villaloimi, musta-punanen fleeceloimi tai musta-punainen verkkoloimi. • Kuljetuksessa loimitetaan tarpeen vaatiessa. Vertical Divider
|
Ruokinta:
Suolakivi karsinassa vapaasti tarjolla. Aamu: 3kg heinää, 1,5l Performance mysli Päivä: 2kg heinää Ilta: 4kg heinää, 1,5l Performance mysli, 2dl kivennäinen, 2mittaa Joint Support, 2mittaa Biotiini • Kevyen liikutuksn jälkeen lämmin juoma missä 2dl pellavaa. • Rankan liikutuksen tai kisapäivän jälkeen lämmin juoma missä 0,5l sensitive mashia, 2mittaa elektrolyytti ja 1mitta merisuolaa. |
Muita hoito-ohjeita:
• Kauralle herkkä. Vaikuttaa huonosti vatsan toimintaan jo suhteellisen pienissäkin määrin Isommissa määrin kihahtaa myös hattuun.
• Kesällä jos kovasti ötököitä, niin ulkoilee hyönteishuppu päässä mikä peittää pään korvia myöten.
• Hokkikaudella, ulkoilee tarhasuojat jaloissa.
• Etenkin hännän jouhien kanssa oltava huolellinen että niitä ei leiko tai katko enempää. Barnumin oltua 3-vuotiaana orilaitumella, jokunen nuorempi
varsa järsi sen häntää koko kesän mistä häntä ei ole vieläkään toipunut vaan jäänyt suhteellisen lyhyeksi. Lisäravinteilla yritetään toiveikkaasti saada
jouhet vielä kasvamaan.
• Kauralle herkkä. Vaikuttaa huonosti vatsan toimintaan jo suhteellisen pienissäkin määrin Isommissa määrin kihahtaa myös hattuun.
• Kesällä jos kovasti ötököitä, niin ulkoilee hyönteishuppu päässä mikä peittää pään korvia myöten.
• Hokkikaudella, ulkoilee tarhasuojat jaloissa.
• Etenkin hännän jouhien kanssa oltava huolellinen että niitä ei leiko tai katko enempää. Barnumin oltua 3-vuotiaana orilaitumella, jokunen nuorempi
varsa järsi sen häntää koko kesän mistä häntä ei ole vieläkään toipunut vaan jäänyt suhteellisen lyhyeksi. Lisäravinteilla yritetään toiveikkaasti saada
jouhet vielä kasvamaan.
LIIKUTUS
Ratsastus:
• Sileällä työskennellessä käytössä on koulusatula, muotoiltu satulavyö + mustat ratsastussuojat ja harjoituksesta riippuen joko kankisuitset tai saman suitset kuin esteillä. Valkoisia ratsastussuojia käytetään vain kisoissa tai valmennuksissa vieraissa paikoissa. (kuvassa vasemmalla, estesuitset oikealla) • Esteillä/maastoesteillä käytössä estesatula, muotoiltu pitkä satulavyö tai panssari + Y-rintaremmimartingaali + suojat joka jalkaan sekä maastoesteillä bootsit etujalkoihin. (kuvassa oikealla) • Alarivillä yleisiä varusteita ratsastukseen. Varusteet: Equestrian PRO, Rosings Park, Oddpixel, Sokka Luxuries, Varustekartano, Varusteponi, Varustevaunu, Skai
|
ViikkojärjestysMaanantai: Tarhaus, kenttätyöskentelyä. Tiistai: Tarhaus, maasto (kestävyys & vauhti), kylmäys Keskiviikko: Tarhaus, kenttä & kavalettityöskentelyä. Torstai: Tarhaus, hyppytreeni, kylmäys, iltapäivä maasto. Perjantai: Tarhaus, kenttätyöskentelyä. Lauantai: Tarhaus, hyppytreeni (korkeus), kylmäys, iltapäivä maasto.. Sunnuntai: Tarhaus, talutus, kylmäys. Kisapäivien jälkeen 1-3päivää kevyempää liikutusta ennen perus rutiiniin palaamista. Liikutus esim. kevyt maasto, kävelytyskone, taluttelu !Huom! Muutoksista ilmoitetaan päätaululla !Huom! |
KILPAILUKALENTERI
KERJ
sijoituksia 40/40, joista voittoja 5 ja CUP sijoituksia 5.
sijoituksia 40/40, joista voittoja 5 ja CUP sijoituksia 5.
31.01.2024 - KERJ CUP - CIC1 - 2/96
28.02.2023 - KERJ CUP - CIC1 - 3/42 31.12.2022 - KERJ CUP - CIC1 - 8/72 26.12.2022 - Empyrean - CIC1 - 1/30 25.12.2022 - Empyrean - CIC1 - 2/30 17.11.2022 - Kaihovaara - CIC1 - 2/30 13.11.2022 - Kaihovaara - CIC1 - 5/30 09.11.2022 - Kaihovaara - CIC1 - 3/30 06.11.2022 - Mäntykatve - CIC1 - 3/30 01.11.2022 - Kaihovaara - CIC1 - 4/30 |
01.11.2022 - Mäntykatve - CIC1 - 1/30
29.08.2022 - Kaihovaara - CIC1- 4/40 21.08.2022 - Kaihovaara - CIC1- 2/40 11.08.2022 - Kaihovaara - CIC1- 4/40 10.08.2022 - Kaihovaara - CIC1- 4/40 06.08.2022 - Kaihovaara - CIC1- 2/40 29.07.2022 - KK Lupin - CIC1 - 3/50 23.07.2022 - KK Lupin - CIC1 - 3/50 13.07.2022 - KK Lupin - CIC1 - 7/50 09.07.2022 - KK Lupin - CIC1 - 4/50 |
07.07.2022 - KK Lupin - CIC1 - 2/50
02.07.2022 - Clarkenes - CIC1 - 3/46 18.06.2022 - Nessinjärven KK - CIC1 - 2/29 16.06.2022 - Nessinjärven KK - CIC1 - 1/29 10.06.2022 - Nessinjärven KK - CIC1 - 2/29 08.06.2022 - Nessinjärven KK - CIC1 - 5/29 31.05.2022 - KERJ CUP - CIC1 - 2/62 08.06.2022 - Hiivuri - CIC1 - 6/60 06.06.2022 - Hiivuri - CIC1 - 5/60 26.05.2022 - Veräjä - CIC1 - 5/36 |
22.05.2022 - Veräjä - CIC1 - 3/36
12.05.2022 - Veräjä - CIC1 - 3/36 21.05.2022 - Veräjä - CIC1 - 2/36 30.04.2022 - KERJ CUP - CIC1 - 7/68 14.01.2022 - Hovilanveräjä - Harraste - 6/42 13.01.2022 - Hovilanveräjä - Harraste - 1/42 04.01.2022 - Hovilanveräjä - Harraste - 1/42 02.01.2022 - Hovilanveräjä - Harraste - 6/42 18.10.2021 - Mäntykatve - Harraste - 3/34 12.10.2021 - Mäntykatve - Harraste - 2/34 |
KRJ
sijoituksia 76/40, joista voittoja 19 ja CUP sijoituksia 8.
sijoituksia 76/40, joista voittoja 19 ja CUP sijoituksia 8.
31.08.2023 - KRJ CUP - VaA - 5/78
31.05.2023 - KRJ CUP - VaA - 1/36 30.04.2023 - KRJ CUP - VaA - 3/40 30.04.2023 - KRJ CUP - VaB - 6/84 18.02.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 2/22 16.02.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 1/23 12.02.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 1/23 07.02.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 2/23 07.02.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 2/23 06.02.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 2/22 04.02.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 2/23 03.02.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 1/22 02.02.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 1/23 30.01.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 4/22 26.01.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 3/23 25.01.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 2/23 21.01.2023 - Nessinjärven kk. - VaA - 2/22 |
14.01.2023 - Kulmala - VaA - 4/21
30.11.2022 - KRJ CUP - VaA - 4/55 30.11.2022 - KRJ CUP - VaB - 3/139 09.11.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 2/25 06.11.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 2/25 05.11.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 3/25 05.11.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 4/28 03.11.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 1/25 02.11.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 5/28 01.11.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 3/25 01.11.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 5/28 29.10.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 3/25 29.10.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 1/28 28.10.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 4/25 27.10.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 3/25 27.10.2022 - Nessinjäven kk. - VaA - 5/28 18.09.2022 - Empyrean Trak. - VaA - 2/14 15.09.2022 - Empyrean Trak. - VaA - 3/14 14.09.2022 - Empyrean Trak. - VaA - 3/14 |
13.09.2022 - Empyrean Trak. - VaA - 3/14
12.09.2022 - Empyrean Trak. - VaA - 2/14 12.09.2022 - Empyrean Trak. - VaA - 1/14 31.08.2022 - KRJ CUP - VaB - 12/135 10.08.2022 - Elm Ponies - VaA - 1/23 10.08.2022 - Valmarya - VaA - 4/20 08.08.2022 - Valmarya - VaA - 2/20 07.08.2022 - Valmarya - VaA - 3/20 01.08.2022 - Valmarya - VaA - 4/20 01.08.2022 - Valmarya - VaA - 3/20 28.06.2022 - KK Lupin - VaA - 2/25 28.06.2022 - Gestüt Arkhoeve - VaA - 1/30 27.06.2022 - Gestüt Arkhoeve - VaA - 5/30 21.06.2022 - KK Lupin - VaA - 5/25 22.06.2022 - Evenever - VaA - 1/7 15.06.2022 - Aarniometsä - VaA - 3/19 13.06.2022 - Aarniometsä - VaA - 2/19 20.05.2022 - Rook Acres - VaA - 4/33 19.06.2022 - Gestüt Arkhoeve - VaA - 5/30 16.06.2022 - Gestüt Arkhoeve - VaA - 1/30 |
16.05.2022 - Rook Acres - VaA - 4/33
16.05.2022 - Rook Acres - VaA - 1/33 29.01.2022 - Mandelbacke - VaA - 2/8 18.01.2022 - Stable Evenever - VaA - 1/3 18.01.2022 - Stable Evenever - KürVaA - 2/3 17.01.2022 - Mandelbacke - VaA - 1/3 31.12.2021 - KRJ CUP - VaA - 9/56 02.12.2021 - Kultasaaren Kart. - HeA - 1/15 08.10.2021 - Mäntykatve - HeA - 4/22 05.10.2021 - Mäntykatve - VaB - 2/22 19.08.2021 - Kilpailuk. Lupiini - VaA - 2/24 13.08.2021 - Kilpailuk. Lupiini - VaA - 1/24 20.05.2021 - Yemene - VaA - 2/28 18.05.2021 - Yemene - VaA - 1/28 30.05.2021 - Villa Castor - VaB - 1/24 30.05.2021 - Villa Castor - VaA - 2/15 18.05.2021 - Yemene - VaA - 2/28 17.05.2021 - Yemene - VaA - 2/28 15.05.2021 - Mandelbacke - VaB - 2/5 11.05.2021 - Yemene - VaA - 2/28 |
ERJ
sijoituksia 46/40, joista voittoja 10 ja CUP sijoituksia 5.
sijoituksia 46/40, joista voittoja 10 ja CUP sijoituksia 5.
30.11.2022 - ERJ CUP - 120cm - 3/106
10.11.2022 - Empyrean - 120cm - 4/23 10.11.2022 - Empyrean - 120cm - 2/23 03.11.2022 - Empyrean - 120cm - 1/23 01.11.2022 - Empyrean - 120cm - 1/23 30.07.2022 - Power Jump 2022 - Privileged 120cm - 12/32 (0-4vp) 12.07.2022 - KK Lupin - 120cm - 2/27 12.07.2022 - KK Lupin - 110cm - 5/30 12.07.2022 - KK Lupin - 120cm - 3/27 12.07.2022 - KK Lupin - 120cm - 3/27 14.07.2022 - KK Lupin - 120cm - 2/27 12.07.2022 - KK Lupin - 110cm - 5/30 12.07.2022 - KK Lupin - 120cm - 3/27 |
12.07.2022 - KK Lupin - 120cm - 3/27
14.07.2022 - KK Lupin - 120cm - 2/27 14.07.2022 - KK Lupin - 110cm - 1/30 12.07.2022 - KK Lupin - 120cm - 2/27 14.06.2022 - Aarniometsä - 120cm - 2/21 10.05.2022 - Valmarya - 120cm - 4/30 08.05.2022 - Valmarya - 120cm - 1/30 20.04.2022 - Yemene - 120cm - 3/31 19.04.2022 - Haras de Doirée - 120 - 3/30 18.04.2022 - Haras de Doirée - 120 - 3/30 17.04.2022 - Yemene - 120cm - 3/31 14.04.2022 - Yemene - 120cm - 4/31 14.04.2022 - Haras de Doirée - 120 - 2/30 13.04.2022 - Haras de Doirée - 120 - 4/30 |
12.04.2022 - Haras de Doirée - 120 - 3/30
27.02.2022 - Mandelbacke - 110cm - 1/1 13.02.2022 - Mandelbacke - 110cm - 1/1 31.01.2022 - Mandelbacke - 110cm - 2/8 (0vp) 11.09.2021 - Mäntykatve - 100cm -1/51 11.09.2021 - Mäntykatve - 80cm - 4/60 30.07.2021 - Power Jump 2021 - Privileged 120cm - 7/37 (0-4vp) 25.07.2021 - De Civitate Deorum - 120 - 1/36 21.07.2021 - De Civitate Deorum - 120 - 3/36 16.05.2021 - Mandelbacke - 120cm - 1/2 (0vp) 01.05.2021 - Mandelbacke - 120cm - 1/3 (0vp) 25.04.2021 - Mandelbacke - 110cm - 2/6 (0vp) 25.04.2021 - Mandelbacke - 120cm - 2/4 (0vp) |
*vain sijoitukset, arvo ja cup-tulokset listattu. Kärkisijoitukset boldattuna
Villit kilpailut
KE(kenttä) 5 - K(koulu) 7 - E(este) 6
KE(kenttä) 5 - K(koulu) 7 - E(este) 6
Kausi 2024 - ratsastajana: Niklas Kozlov
14.-19.05.2024 - Hannaby Hanami Week - 110cm - 7/62 (0-0vp) 14.-19.05.2024 - E - Hannaby Hanami Week - 100cm - 26/57 (4vp) 19.-20.04.2024 - E - Tulip Carnival - Petal Rejoice 110cm - 33/81 (4vp) 19.-20.04.2024 - E - Tulip Carnival - Sprout Burst 90-100cm - 27/74 (4vp) 19.-20.04.2024 - K - Tulip Carnival - HeA - 55/104 (60,885%) 19.-20.04.2024 - K - Tulip Carnival - HeB - 2/86 (66,925%) |
Kausi 2023
16.12.2023 - K - Rihtniemen Joulujuhla - Kouluratsastus (HeB) - 1/20 (76,818%) "Siisti suoritus, ympyröiden ja volttien koot kuitenkin turhan suuria." 30.11.2023 - E - Raven Crossing Gold - 90cm - 3/6 (4vp) 26.11.2023 - K - Stallion Dressage Show 2023 - Rising Stars VaA - 5/18 (75,357%) +1000v€ 08.11.2023 - K - Seppele - HeB - 2/15 (69.540%) 04.-05.11.2023 -E - Spooky Games - 80cm - 1/31 (0vp) 29.09.2023 - E - Raven Crossing Silver - 90cm - 6/15 (4vp) 25.-28.09.2020 - Muu - Autumn Splendor - Rastisuunnistus - 1/22 25.-28.09.2020 - K - Autumn Splendor - HeB - 7/21 (66.399%) +50v€ 01.-04.06.2023 - E - Summer Palooza - 100cm - 11/32 (4vp) 01.-04.06.2023 - K - Summer Palooza - VaA - 3/25 (83.807%) 09.05.2023 - E - Hannaby Hanami Week - 120cm - 16/57 (4vp) 09.05.2023 - K - Hannaby Hanami Week - VaA - 26/43 (64,169%) 24.04.2023 - KE - Kultasaaren kenttäviikot 0sa 2 - Aloittelija - 1/4 +80v€ (ko: 37.8 + re:4 + me:6.7 = 48.5) 14.-16.04.2023 - KE - Mangovia Spring Eventing - CIC1 - 4/37 +300v€ 21.02.2023 - E - Pikavillit - 120cm -1/5 (4vp) 21.-22.01.2023 - K - Storywoods Minicup - HeB - 29/30 (55,000%) |
22.-23.10.2022 - E - Kultasaari Cup - 120cm - 15/16 (12vp)
22.-23.10.2022 - K - Kultasaari Cup - VaA - 1/21 (81.429%) +200v€ 01-.02.09.2022 - E - Mangovia Fall Fest - 120cm - 34/37 (12vp) 01-.02.09.2022 - K - Mangovia Fall Fest - VaA - 7/25 (79,065%) 10.09.2022 - K - Vanillabourne - VaA - 2/23 (75,476%) 10.09.2022 - E - Vanillabourne - 120cm - 6/34 (0vp) 03.-4.09.2022 - K - Kultasaari Cup - VaA - 24/29 (54,286%) E - Kultasaari Cup - 120cm - 20/31 (8vp) 08.-10.07.2022 - KE - Sommersolverv - CIC1 - 7/22 (31,9vp+4vp+20,0vp=55,9) ME - Sommersolverv - 100cm - 9/32 (20,0vp) E - Sommersolverv - 115cm - 21/80 (4vp) K - Sommersolverv - HeA - 9/72 (68.104%) 27.-28.06.2022 - E - Kultasaari Cup - 120cm - 16/34 (4vp) K - Kultasaari Cup - VaA - 29/38 (58,929%) 17.-19.06.2022 - E - Summer Jumping Show - Speed Young Horse 120cm - 1/25 E - Summer Jumping Show - Young Horse 125cm - 14/29 (4vp) 17.06.2022 - E - Northern Valley Show - 120cm - 10/15 14.05.2022 - E - PJ Kvaalikilpailu - PJ Karsintaluokka 120cm - 12/28 (4vp) 13.05.2022 - E - PJ Kvaalikilpailu - Warm up 115-120cm - 15/22 (4vp) 03.-04.05.2022 - E - Hannaby Hanami Week 2022 - 120cm - 48/57 (12vp) K - Hannaby Hanami Week 2022 - VaA - 28/32 (59.507%) K - Hannaby Hanami Week 2022 - VaB - 9/35 (67.137%) 28.-30.04.2022 - K - Youngster Spring Champion - VaA - 1/2 (63.840%) + 1 800v€ 08.-10.04.2022 - E - Stal Gebroek - SWC*2 120cm - 5/11 (8vp) +6 400v€ E - Stal Gebroek - SWC*2 120cm - 6/11 (4vp) +4 800v€ E - Stal Gebroek - SWC*2 120cm - 11/11 (12vp) 03.04.2022 - K - Aihojoki Spring Festival - VaA - 20/24 (53.895%) 20.03.2022 - E - Stal Gebroek - SWC2* 120cm - 5/11 (0vp) +6 400v€ 17.02.2022 - E - Vania - 110cm - 1/9 (0-0vp) |
14.02.2022 - K - Hallava Ystävänpäivä harj - VaB - 1/9 (71,429%)
08.-09.12.2021 - K - Paris Dressage Week - Young VaA - 1/15 (79,286%) K - Paris Dressage Week - Young VaB - 18/22 (62,429%) 26.-27.11.2021 - K - Kalla CUP: Sagittarius - HeB - 11/23 (67,886%) E - Kalla CUP: Sagittarius - 100cm - 11/41 (0-8vp) 19.-21.11.2021 - KE - Kalla CUP: Scorpio, Tutustumisluokka - 2/17 (37,7vp) ko: 1/17 (74,67%) re: 4/17 (4vp) me: 13/17 (8,4vp) 12.11.2021 - K - Comber Cup 2021 - VaB - 13/15 (57, 143%) 30.10.2021 - K - The Halloween Cup - VaB - 7/9 (63,214%) E - The Halloween Cup - 100cm - 7/9 (12vp) 29.10.2021 - E - Harvest Moon Show - 90cm - 5/34 (0vp) K - Harvest Moon Show - HeA - 7/33 (74,286%) 17.10.2021 - E - Auburn Estate Pikkucup - 100cm - 5/22 (0-0vp) K - Auburn Estate Pikkucup - VaB - 30/31 (57,900%) 16.10.2021 - KE - Auburn Estate -Pikkucup - Harrasteluokka - 1/15 (32,2vp) ko: 7/15 (67,79%) re: 2/15 (0vp) me: 1/15 (0vp) 23.-26.9.2021 - KE - Storywoods - Harrasteluokka - 1/3 (37,35vp) ko: 2/3 (66,250%) me: 1/3 (0,6vp) re: 1/3 (0vp) 27.-28.08.2021 - K - Kalla CUP: Virgo - Juniorimest. HeB - 4/25 (69,789%) K - Kalla CUP: Virgo - HeA - 40/47 (58,665%) E - Kalla CUP: Virgo - Juniorimest. 90cm - 8/31 (0-0vp) 17.- 18.07.2021 - E - Hamara Summer Time - 120cm - 5/15 (0-4vp) K - Hamara Summer Time - VaB - 15/18 (60,000%) K - Hamara Summer Time - VaA - 7/9 (56,000%) 09.-10.07.2021 - E - Sommersolverv - 90cm - 43/48 (12vp) K - Sommersolverv - VaB - 32/45 (60,202%) 30.06.2021 - E - Paris Jumping Week - 125cm - 29/50 (5vp) 22.-25.6.2021 - KE - The Fourleaf Clover - Tutustumisluokka - 5/22 (46vp) ko: 6/22 (76,071%) re: 5/22 (0vp) me: 14/22 (22vp) Joukkuekilpailussa: 7/16 |
NÄYTTELYTULOKSET04.10.2023 - Hiekka-Aho - Muu kuva: Syyskuva, tuom. Mr.January: KM [kuva] "Hienoasentoinen ratsukko, upeaa tarkkuutta varusteissa. Yksityiskohtainen tausta, johon ratsukko on saatu luonnollisesti upotettua mukaan. Syksyn tuntua ei valitettavasti ole juurikaan havaittavissa, vaikka lehtiä leijuukin ilmassa." 10.09.2023 - M & M Barocco - Rakenne: Täysiveriset ja muut lämminveriset hevoset tuom. Jodochus: EO-sert 03.09.2023 - Villa Castor - Muu kuva: Kesämuistoja (orit), tuom. Siguri: KP, EM EM: Huolitellut yksityiskohdat: "Varmasti vallitsevasta kisajännityksestä huolimatta seesteinen kuva, johon on tuotu kesäisiä elementtejä kukkineen ja aurinkoineen hyvin esiin. Erityismaininta yksityiskohdista, erityisesti useamman ratsukon tuomisesta samaan kuvaan!" 01.09.2023 - Gren & Gaertner - Muu kuva: Kouluratsastus, tuom. Helga: KP [kuva] "Kultaiset yksityiskohdat sopivat kuvaan täydellisesti. Sinisen sävyllä on tuotu hevosen mustaan väriin eloa ilman, että hevonen muuttuu mustaksi värimöntiksi. Lyhyt häntä on hauska ja persoonallinen piirre. Piirtäjä on onnistunut välittämään tunteen ratsukon vaivattomasta yhteistyöstä." 26.08.2023 - Stable Misang - Rakenne: Lämmin- ja täysiverioriit, tuom. Marjahilla: EO-sert 22.08.2023 - Blacklake - Muu kuva: Luonnon helmassa, tuom. Miuku: KM, EM [kuva] EM: Tunnelma 04.04.2023 - Hiekka-Aho - Kilpailukuva, tuom. Anne: KP [kuva] "Lennokas estekuva, siistiä jälkeä. Hieman kaipaisin hevoseen enemmän valoorejä. Ihailtavan tarkat mittasuhteet." 04.04.2023 - Hiekka-Aho - Casual muu kuva, tuom. Alexiina C.: EM [kuva] EM: Värimaailma ”Erityismaininta kattaa niin piirroksen harmonisen väriskaalan, kuin myös käsinkosketeltavan kirpakan pakkasentunnun ja hienon maalauksellisesti onnistuneen lumen. Rauhallisuus ja seesteisyys, hiljaisuus, välittyy taidokkaasti. Tarinallisena aspektina ratsastajien ja hevosen keskittynyt huomio johonkin ruudun ulkopuolella herättää kuvan katsojana kysymyksen, mitä siellä mahtaa näkyä?” 04.02.2023 - Metsätalli - Muu kuva: Ratsatus- tai ajokuva, tuom. Inna: KP [kuva] 29.05.2022 - Seppele - Rakenne: Lämminverioriit, tuom aksu: EO-sert 11.05.2022 - Hiekka-Aho - Muu kuva: kilpakuva hevosille, tuom. Anne: KP 10.04.2022 - Stal Felis - Muu kuva: Valon aikaa, tuom. Marjahilla: KP 20.02.2022 - Vaahterapolku - Rakenne: hevosorit, tuom. Chao: EO-sert SAAVUTUKSET• SAIEC - Youngster 7yo Spring Champion -palkinto. • RHLA, First Champion -palkinto. • KTK-III -palkinto. • Summer Palooza 2023, VaA, 3.sija. • Summer Jumping Show 2022, Speed Young Horse 120cm, voitto. • Hannaby Hanami Week 2022, VaB, 9.sija. • SAIEC - Youngster Spring Champion, 7yo VaA voitto. • Paris Dressage Week 2021, Young Horse VaA voitto. • Harvest Moon Show 2021, 90cm 5.sija. • Kalla Cup: Scorpio 2021, kenttäratsastuksen tuttari 2.sija. • Power Jump 2021, Privileged 120cm luokan 7.sija. |
MUUT TAPAHTUMAT28.11.2021 Nuorten kenttähevosten katselmus Paras Ori, 6-vuotiaat Luokan Paras P.T. Barnum oli nimi, joka tuomaristolla oli tullut lukuisat kerrat vastaan niin kenttäkilpailuissa kuin muissakin kissanristiäisissä harjoituksista arvokilpailuihin. Kuten muistimmekin, kyseessä on hätkähdyttävän upea musta ori! Todella kaunispiirteinen, jalo ja siro ratsuhevonen, joka edustaa kenttäratsulle hyödyllisiä piirteitä. Melko lyhytrunkoinen, mutta lihaksistoltaan hyvin kehittynyt nuori. Ehdottomasti luokan parhaimmistoa rakenteensa puolesta kenttähevosaihioksi! Barnum jatkoi myös kouluosuudelle hyvällä asenteella. Koulutuomarin kommentti: saisi liikkua irtonaisemmin eteen, ravissa helposti hieman kuolaimen takana. Tänään ylsi kakkossijalle, ihan pikkujutuilla olisi ollut varma luokkavoittaja. Esteradalla Barnum ei tainnut enää olla aivan parhaassa vedossa, toki se suoriutui viidenneksi eli luokan keskivaiheille. Hevosesta kuitenkin näki, ettei se laittanut kaikkeaan peliin. Myös kestävyysosuudella Barnum vaikutti suorastaan väsähtäneeltä, liekö pitkä päivä ja matkustus vienyt veronsa. Ori pääsi kuitenkin hyväksytysti maaliin, joskin toiseksi viimeiselle sijalle. Se vakuutti tuomariston kuitenkin hyväkäytöksisyydellään ja itsevarmuudellaan, nousten kokonaisarvostelussa ansaitulle ensimmäiselle sijalle. |
PALKINTOKAAPPI
Virtuaalihevonen | a sim-game horse | Tämä on virtuaalihevonen
Hevonen, tiedot ja kuvat © Skai (VRL-14897), ellei toisin mainita
Taustakuva © Engin Akyurt from Pixabay
Hevonen, tiedot ja kuvat © Skai (VRL-14897), ellei toisin mainita
Taustakuva © Engin Akyurt from Pixabay